sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Viikko 30

Kalenteriviikko 30; 21.—27.7.

Helleviikko; tuli mm. käytyä töissä, mökkibileissä ja 1-vuotissynttäreillä.

Maanantaina rahaa meni vain ruokaan.

Tiistaina ja keskiviikkona en kuluttanut mihinkään.

Torstaina meni rahaa vain ruokaan.

Perjantaina ostin juotavan ja syötävän lisäksi Lidlistä pyöräilysadetakin, 16,99 €. Yksi todella hyvä sadetakki mulla jo olikin, mutta se ei sovellu ollenkaan kesään, koska siinä on lämmin fleece-vuori. Nyt on sitten ohutkin sadetakki, vaikka toki tuokin on sitten hiostava, jos on kovin lämmin ilma. Sateenkestävät Haglöfsin housut ostin pari vuotta sitten Partioaitan alesta 129 €:lla. Olen aiemmin vähän vältellyt sateessa pyöräilyä, mutta nyt voisin koittaa useammin vaan valita sen pyörän surkeassakin kelissä bussin sijaan.




Lauantaina oli ystävien lapsen 1-vuotissynttärit. Kaikki lahjan osaset korttia myöten löytyi jo valmiiksi kotoa, joten tähän ei nyt kulunut lainkaan rahaa. Tarkoitus ei ollut päästä halvalla, mutta en vaan keksinyt mitään ostettavaa. Olen vähän huono lasten lahjojen keksimisessä. Tai no, on aikuisillekin yleensä vaikea keksiä lahjoja. Yksi osa lahjaa oli itsetehdyt siililapaset, joiden tekemiseen käytetyt langat olen ostanut pari vuotta sitten muistaakseni Anttilasta ja Lankamaailmasta. Itselläni on hyvin samanlaiset lapaset syksyisin käytössä. Pyöräillessä kätevää, kun siilin piikit lämmittää rystysiä, niin ei pääse kylmä viima läpi.




Sunnuntaina ei rahaa mennyt mihinkään.

sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Viikko 29

Kalenteriviikko 29; 14.—20.7.

Maanantaina rahaa meni vain ruokaan.

Tiistaina ostin ruoan lisäksi paketin nenäliinoja, Pirkka 100 kpl 1,40 €.

Keskiviikkona ja torstaina ei rahaa kulunut mihinkään.

Perjantaina ostin Lidlistä ruoan ja juoman lisäksi patalaput. Silikonipintaiset, 2 kpl 3,99 €. Jotkut tuollaiset silikoniset laput tai kintaat on ollut hankintalistalla jo jonkin aikaa, mutta ei ole tullut ostettua, mm. jossain kaupassa olleen kalliin hinnan ja ruman värin takia.




Lauantaina ei rahaa kulunut mihinkään.

Sunnuntaina rahaa meni vain ruokakauppaan.

torstai 17. heinäkuuta 2014

Viikko 28

Kalenteriviikko 28; 7.—13.7.

Viikko oli taas kokonaan lomaa, ja olikin ihana helleviikko. Tuli harrastettua kotikulmilla, mökkeiltyä kahdessa paikassa ja matkustettua Helsingissä.

Maanantaina käytiin taas asuntonäytössä. Tällä kertaa asunnossa oli todella täydellisiä huoneita, mm. toinen makuuhuone oli sellainen, ettei parempaa voisi kuvitella. Mutta huonoa oli mm. vähän kämänen kylpyhuone ja erillinen, ahdistavan pieni vessa, jonka pikkulavuaarin tilalle ei olisi edes mahtunut isompaa. Kylpyhuoneen ja vessan lisäksi remontoitavaa ei olisi juuri ollut, vain yhden seinän maalaus/uudelleenlaitto. Asunto olisi ollut suht edullinen ja hyvällä paikalla, mutta kun kylpyhuone ja vessa olivat mitä olivat, ei tullut tosissaan mietittyä ostotarjouksen tekemistä.

Maanantaina rahaa meni vain bussilippujen ostoon netistä, yhteensä 6 kpl 46,00 €. Mulle tuli maksettavaksi puolet, eli 23,00 €. Liput käytettiin keskiviikkona, jolloin käytiin Helsingissä. Siellä rahaa ei mennyt ruokaan tai mihinkään muuhunkaan, koska mun ja Puolison mukana ollut Puolison äiti maksoi kaiken.


Oltiin kattoos Hobitteja? (Suomenlinnasta)


Tiistaina, torstaina ja lauantaina rahaa meni vain ruokaan ja juomaan.

Perjantaina ostin ystävältäni yli puolentoistakilon kassillisen lankoja. Rahaa kului siis harrastuksiin 20 €.

Sunnuntaina ei rahaa kulunut mihinkään.

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Avautumista pihiydestä

Viime lauantain Hesarissa oli kirjoitus kokoomuslaisesta Eero Lehdestä. Itselleni kokoomus on kirosana, enkä myöskään nyt halua puhua itse Lehdestä, vaan kirjoituksen toisena aiheena olleesta pihiydestä. Tekstissä ehkä eniten pisti omiin silmiini juuri se sävy, jolla pihiydestä puhuttiin. Pihiys on jotenkin demonisoitu käyttäytymistavaksi, jota kuuluisi paheksua. Pihi ihminen on paha. Älä ole pihi, hyi!

(Myönnetään, loukkaannuin. Huomasin, että se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. En ole superrikas, en rikas, en edes varakas, mutta pihi olen.)

Mä siis myönnän suoraan, että olen luonteeltani pihi. Säästäväisyys on hyvin tiukasti mussa kiinni. Kyllä, olen niin pihi, että välillä mun ehkä tarvitseekin muistuttaa itselleni, että älä ole ihan noin tiukkis, vähän voi tuhlatakin. Mutta mun mielestä pihiydessä sinänsä ei silti ole mitään pahaa, ei se ole asia, josta pitäisi päästä eroon. Pihiys on pahaksi vain äärimmäisissä tapauksissa.

Kovin tiukka rahankäyttö ei siis kuitenkaan mun mielestä ole mitenkään erityisen ihailtavaa, niin kuin ei kovin löysäkään. Pidän rahankäyttötottumuksia sinänsä melko neutraaleina asioina. En paheksu tuhlailua, en näe siinä mitään pahaa, (kunhan vain samalla ei tuhoa liikaa maapalloa tai aiheuta elämäänsä rahaongelmia ja muita ongelmia). Samoin pihiys on mun mielestä luonteenpiirre muiden joukossa, ja se on jotain negatiivista vain jos se menee niin äärimmilleen, että siitä on oikeasti haittaa.

Olen pohtinut jälleen viime aikoina muutenkin ihmisten hyvin erilaista suhtautumista rahaan, kulutukseen, säästämiseen, velanottoon. Lähinnä siltä kantilta, että miten tunneperäistä suhtautuminen rahaan voikaan olla, ja miten eri tavalla vielä!

Useat lepsusti velkaa ottaneet ovat jossain vaiheessa havahtuneet siihen, että miksi he oikein ovat ajautuneet niihin järjettömiin kulutusluottoihin ja pikavippeihin. Monesti taustalta on saattanut löytyä sellaista, että lapsuudessa on joutunut jäämään paitsi joistain itselle tärkeistä hienoista jutuista, ja sitten aikuisena koittaa jollain tavalla ostaa itselleen sitä puuttuvaa hyvää oloa hinnalla millä hyvänsä. (1)
Mahdollisesti lapsuus on ollut materiaalisesti niin köyhää, että aikuisena ostelee jatkuvasti uusia hienoja tavaroita, kun niitä vihdoin on "mahdollisuus" hankkia.
Tai sitten lapsuudessa on saattanut olla tunnepuolen köyhyyttä, ja vanhempien rakkautta vaille jääneenä etsiikin aikuisena hyvää oloa, onnellisuutta ja hyväksytyksi ja rakastetuksi tulemisen kokemusta siitä, että tiedostamattaan kanavoi sen rakkaudenkaipuun täyttymisen yrittämisen shoppailuun (tai vaikka ahmimiseen, alkoholin liikakäyttöön tai muuhun addiktioon).
Koittaa siis tavaraa ostamalla täyttää sisäistä tyhjää oloa, ja muuttaa ostoskikseillä pahaa oloa paremmaksi.

Noh, kuvittelenko mä sitten jotenkin olevani terveempi, järkevämpi, tasapainoisempi ja kaikin puolin parempi ihminen kun en ole velkaantunut ja suhtaudun rahaan eri tavalla? En, en todellakaan, vaan päinvastoin löydän itsestäni paljon samankaltaisia ajatusmalleja ja mekanismeja. Ei ole niin, että kuluttaminen ja velanotto olisi tunteellista tyhmyyttä ja pihiys ja säästäväisyys järkevää loogisuutta. Eikä ole toisinpäinkään.

Mulle raha ja säästäminen edustaa jossain syvällä aivoissa hyvin voimakkaasti turvallisuutta ja vakautta, ja velka ja tuhlaaminen taas selvästi epävarmuutta, vaaraa ja ahdistusta.
Turvallisuushakuisuuteni kumpuaa lapsuudesta. Olen joutunut elämään sellaisessa tunneympäristössä, jossa olen tuntenut oloni turvattomaksi. Olen oppinut olemaan varuillani. Sisäisestä turvattomuudesta kokemani ahdistus on ajanut mut janoamaan turvallisuutta, ja minimoimaan riskejä, ottamaan varman päälle ja varautumaan pahimpaan.
Mm. vanhemmista johtuva rakkaudettomuuden, turvattomuuden ja yksinäisyyden muodostama tunnevajaus on ajanut mut suhtautumaan myös rahaan samalla tavalla; se on johdattanut mut karttamaan velanottoa ja kartuttamaan vararahastoa pahan päivän varalle.
Velka tuntuu pelottavalta, turvattomalta, ahdistavalta, riskiltä. Säästöt tuo levollisuutta ja turvallisuutta.

Alitajuisten tunnereaktioiden tiedostaminen kuitenkin auttaa. Siinä missä ylivelkaantunut shoppailija kykenee muuttamaan käyttäytymistään tajuttuaan, että hullu ostelu on ollut epätoivoista yritystä täyttää omaa psyykkistä tyhjyyttään, myös liiallisuuksiin menevään pihistelyyn voi puuttua, kun tajuaa, että sairaalloinen saituus on mahdollisesti ollut epätoivoista yritystä luoda turvallisuuden tunnetta peittämään psyykkistä turvattomuuttaan.

Tiedostamalla oman menneisyyteni vaikutuksen nykyisyyteen voin esimerkiksi ottaa lähitulevaisuudessa asuntolainan ilman että se tuottaa mulle kummallista epämääräistä ahdistusta. Voin siis ryhtyä velkaiseksi hyvillä mielin.
Eräs merkittävä havahtuminen tapahtui mulle joskus nelisen vuotta sitten, kun mulle tuli puolipakko kajota säästöihini. Tunsin aluksi, että en voi käyttää säästöjäni, koska ne oli mun turva pahan päivän varalle (2), ja niiden käyttäminen lisäisi turvattomuutta, ja sitä, että pahan päivän tullessa en pärjäisikään (3), mutta sitten tajusin, että ei perkele, nyt just on se paha päivä, jolloin sitä turvaa kuuluukin käyttää!
Sen jälkeen käynnistyikin mun tiedostamisprosessini, jonka tuloksena suhtautuminen raha-asioihin on pysynyt samansuuntaisena mutta ehdottomuus on vähentynyt.

Omien vinksahtaneisuuksiensa tiedostaminen auttaa tulemaan toimeen niiden kanssa. Tiukka pihiys ei ole jotain, joka määrää mun toiminnan ja tunteet, vaan pystyn olemaan "rennosti pihi" (4), koska aidosti haluan olla sitä. Lisäksi pystyn olemaan helpommin onnellinen pienituloisena kun tajuan, etten oikeasti tarvitse suuria tuloja tuottamaan psyykkistä turvallisuuden tunnetta, vaan se psyykkisen turvallisuuden tunne kuuluu hakea muualta. (Esim. siitä, että mun ei tarvitse enää selviytyä elämästä vanhempieni ja koulutoverieni kanssa, vaan mulla on nykyään oma, ihana, lapsuuteni ihmisistä erillinen hyvä elämä, johon kuuluu turvallisia ihmisiä.)

(1) Tarkoitukseni ei ole yleistää liikaa, useat ja monesti on eri asia kuin lähes aina.

(2) Silloin säästämiseni oli tosiaan epämääräisempää 'pahan päivän varalle', eikä rahoille ollut vielä niin konkreettista kohdetta kuin nykyään; asunto.

(3) Haa, pärjääminen, varsinainen avainsana! Turvaton olo lapsena toi pelon siitä, että en pärjää (vastoinkäymisissä, elämässä yleensä), ja koittamalla varautua kaikkeen mahdolliseen voin lisätä pärjäämismahdollisuuksiani. 'Yksin on pärjättävä, muiden apuun ei voi luottaa, elämään ei voi luottaa.' Onneksi myöhemmin olen oppinut luottavaisemmaksi.

(4) En nyt millään keksinyt sopivaa sanaa tälle, ehkä artikkelin kirjoittaja ja siinä siteeratut asiantuntijat käyttäisivät vain sanaa säästäväinen, mutta itselleni sopii paremmin ajatus siitä, että pihiys on jotain, joka voi olla neutraalia, ei aina vahingoittavaa ja pahaa.

Viikko 27

Kalenteriviikko 27; 30.6.—6.7.

Maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona rahaa meni vain ruokaan.

Tiistaina kävin elämäni ensimmäistä kertaa asuntonäytössä! Asunto oli sellainen, mistä olisi melkein voinut ostotarjouksen jo jättääkin. Ei ollut kuitenkaan tarpeeksi täydellinen ja nyt on vielä ehkä vähän aikaista. Puoliso tykkäsi enemmän, mutta mulle erityisesti keittiö oli huono; liian ahdas ja vähän ruma. (Koitetaan välttää kylpyhuone- ja keittiö-remppoja ja lattioiden uusimisia, mutta pienet tapettien vaihdot, seinien maalaukset ja kaapinovien vaihdot tietenkin käy.) Aletaan kuitenkin nyt puolitosissaan katsoa asuntoja ja tutustutaan paremmin muutamiin potentiaalisiin kaupunginosiin, jotka on vielä vähän vieraita. Asunnonosto olisi varmaan ideaaleinta heti tossa ensi marras- — maaliskuussa, mutta mahdollista oikeastaan kyllä heti, ja odottaakin voisi hyvin tuonne marraskuuhun 2015.

Keskiviikkona kävin oman pankkini alustavissa lainaneuvotteluissa. Pitäisi nyt vissiin kysellä vielä muiltakin pankeilta, mutta koska ottamani laina tulee luultavasti olemaan suhteellisen pieni, ei pienillä korkoeroilla ole juurikaan merkitystä. Helpointa olisi olla vaihtamatta pankkia, mutta koska Puolisolla on eri pankki, jotain pientä säätöä joka tapauksessa tulee ostamisessa olemaan.

Torstaina ja perjantaina rahaa meni vain ruokaan.

Lauantaina ja sunnuntaina ei rahaa kulunut mihinkään.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Puolivuotiskatsaus

Blogi on nyt puolivuotias. Samoin on kulunut 6kk siitä, kun aloin syynätä raha-asioitani tarkasti. Tässä yhteenveto kaikista puolen vuoden ajan nettotuloistani ja luettelo menoistani.

Tulot:                                               keskimäärin/kk
Palkkatulot:                         4424,94                737,49
Työttömyyskorvaus:             1977,70                329,62
Pääomatulot:                            4,58                   0,76
Muut tulot:                              87,90                 14,65

Yhteensä:                          6495,12             1082,52

Menot:                                                     km/kk
Vuokra:                               1630,80               271,80
Kaikki muut menot:             1086,91;             181,15;
Perusruokakauppaostokset:         508,60              84,77
Bussi:                                        155,50               25,92
Lahja:                                         88,30               14,72
Jäsenyys:                                    64,00               10,67
Vaatteet:                                    55,75                9,29
Puhelin:                                      49,16                8,19
Ravintola/kahvila/baari:              39,90                6,65
Kosmetiikka ja hygienia:              35,75                5,96
Taksi:                                         22,50                3,75
Harrastukset:                              20,20                3,37
Kulttuuri:                                    17,00                2,83
Keittiötarvikkeet:                       12,95                2,16
Terveys:                                      8,95                1,49
Pyöräilytarvikkeet:                       5,85                0,98
Kodinkoneet ja elektroniikka ym.: 2,50                0,42

Yhteensä:                         2717,71             452,95

                                        Yhteensä              km/kk
Säästöön:                    3777,41             629,57


Alla keskimääräisen kuukauden havainnollistus:


torstai 3. heinäkuuta 2014

Kesäkuun tulot ja menot

Kesäkuun tulot;

Palkkatulot: 894,97 € (sisältää 99,78 € lomarahoja)
Työttömyyskorvaus: 385,44 €
Pääomatulot: 4,28 €

Yhteensä: 1284,69 €
(Summat nettona)

Kesäkuun menot;

Vuokra: 271,80 €
Muut menot 155,31 €;
Perusruokakauppaostokset: 94,45 €
Puhelin: 25,86 €
Bussi: 20,00 €
Vaatteet: 7,80 € (housut ja oma osuuteni hyttyslippiksestä)
Lahja: 7,20 € (oma osuuteni kortista & postituksesta, tikkataulusta & tikoista, mökkipelistä)

Yhteensä: 427,11 €

Tulot 1284,69 - menot 427,11 = 857,58 € säästöön.