torstai 17. toukokuuta 2018

Miten voisin olla eettisempi rahankäyttäjä?

Tämä aihe on ollut mielessä jo todella pitkään, mutta on vaan jäänyt muiden ajatusten jalkoihin. Vihdoin päätin nostaa kissan pöydälle; Millä tavalla minä, kaikesta pihiydestäni ja kuluttamattomuudestani huolimatta, olen paha rahan suhteen?

Lähtökohtaisestihan se, että minä käytän vain vähän rahaa kaikkeen pahaan ja tuhoavaan, ja ostan vain vähän tuotteita, jotka tuhlaa arvokkaita luonnonvaroja, on hyvä asia. Mutta tiedostan erittäin hyvin, ettei tämä ole koko totuus, vaan todellisuus on paljon ikävämpi. Itseruoskinta alkakoon:

Minä voisin...

1. olla eettisempi kuluttaja ja käyttää enemmän rahaa esimerkiksi...
 1.1. eettiseen ruokaan
 1.2. ekologisiin palveluihin, ja
 1.3. eettisiin tavaroihin.
2. sijoittaa eettisesti.

Aloitetaan kulutuksesta;

1.1. ruoka
Olen hintatietoinen sekasyöjä. Vaikka syönkin melko vähän lihaa, olisi tietenkin ekologisempaa ja eettisempää, jos olisin vegaani. Myös luomu- ja lähiruoan suosiminen olisi moraalisesti parempaa. Syön siis vähän lihaa enkä tuhlaa ruokaa (roskiin ruokaa menee todella vähän, ja olen normaalipainoinen), mutta esimerkiksi ostamani vähätkin lihat on tehotuotettua, melko paljon syömäni juusto on tunnetusti myös epäekologista, ja ruoan rahtaaminen rekoilla ja laivoilla kaukaa ei ole hyvä juttu.
Eettisempi syöminen nostaisi ruokamenojani huomattavasti, koska kyse ei ole siitä, että korvaisin kalliin lihan jollain halvalla korvikkeella, vaan mm. edulliset kananmunat (ostamme aina vapaan kanan munia, en siis osta aina halvinta muusta välittämättä) ja maitotuotteet (jugurtti ja juusto merkittävimpänä) pitäisi korvata jollain kalliilla vastineilla. Luomu ja lähiruoka on yleensä kalliimpaa.
Ruokaan liittyy tuskastuttavan paljon kaikkea huomioitavaa. Ekologisuus, eettisyys, terveellisyys, makumieltymykset, ruoanlaittotottumukset ja -taidot, säilyvyys, raahaaminen kaupasta, hinta. Pidän näiden pohtimista ja yhdistämistä aika työläänä ja vaikeana, enkä jaksa mitenkään edes yrittää pyrkiä täydellisyyteen. Oikeastaan tuota samaa voisin sanoa melkein kaikista muistakin kohdista kuin ruoasta; Tiedostan, että oma jaksamiseni ei riitä siihen, että olisin vain hyvä ihminen, vaan hyväksyn sen, että olen myös huono. Ensimmäinen askel muutoksen tiellä lähtee kuitenkin siitä, että huomaa ensin ne ongelmakohdat, ja vähintään tarkkailee, ettei niitä ainakaan tulisi lisää.

1.2. palvelut
Olen huono käyttämään palveluita. En useinkaan koe niitä rahanmenon arvoisina. Monesti en haluaisi niitä, vaikka halvalla saisikin. Kaikki palvelut ei tietenkään ole hyvästäkään, luonnonvaroja niissäkin monesti tuhlaantuu, tai ne ovat jopa jotenkin haitallisia (esim. taksikyydit, jotkin täysin liiallisuuksiin menevät kosmetologin operaatiot), mutta moniin palveluihin olisi kyllä ihan hyviäkin perusteita törsätä. Minä käyn harvoin ravintoloissa, todella harvoin huvi-/kulttuuritapahtumissa, enkä koskaan esimerkiksi kosmetologilla, kynsistudiolla, hieronnassa, ompelijalla tai kuntosalilla. En maksa pyykinpesusta tai siivouksesta. Kampaajalla/parturissa olin viimeksi yli viisi vuotta sitten (koska sen jälkeen päätin lopettaa hiusteni värjäämisen värjäysaineiden haitallisuuden vuoksi, ja noin puolivuosittaiset latvojen leikkaukset hoituvat kotona).
Jos käyttäisin enemmän palveluita, työllistäisin ihmisiä, mahdollisesti järkevimmällä tavalla; panos menisi ekologisempaan puuhasteluun kuin materiaa ostamalla.
Noh, oon mä ainakin joskus työllistänyt pennosillani näitä ammattilaisia; kokkia, tarjoilijaa, baarimikkoa, muusikkoa, näyttelijää, taksikuskia(tää nyt on buu, mutta kuitenkin), bussikuskia, kampaajaa, psykoterapeuttia ja suutaria.

1.3. tavarat
Ostan vähän vaatteita ja muita tavaroita/esineitä, mutta ne vähätkin voisi olla ekologisempia ja eettisempiä.
Esimerkiksi voisin ostaa sellaisia vaatteita, jotka on tehty luomupuuvillasta ilman lapsityövoimaa. Toisaalta, vaikken osta juuri esim. kalliita eettisiä vaatteita, en siis osta niitä pahisvaatteitakaan kuin hyvin harvoin. Olen nimittäin jo hyvin pitkään käyttänyt paljon kirppiksiä hyväkseni, erityisesti vaateostoksiin. Käytetyn tuotteen ostaminen uuden sijasta kun on sekin ekologista. Lisäksi olen useamman kerran osallistunut joko ystäväpiirin keskinäiseen vaatevaihtoiltaan, tai esim. luontojärjestön järjestämiin kaikille avoimiin vaatevaihtotapahtumiin, jolloin olen uuden ostamisen sijaan saanut hyväkuntoisen vaatteen jopa täysin ilmaiseksi. Toisaalta vaatteen pidennetty käyttöikä ei mitenkään poista sen valmistuksessa mahdollisesti riistettyä luontoa ja ihmisiä, vaan ongelmalliset työolot ja ympäristöongelmat pysyy edelleen siellä vaatteen alkuperän vuosien takaisessa historiassa. Lisäksi kierrätys saattaa saada jotkut ihmiset vähättelemään uuden ostamisen ja tavaran liiallisen haalimisen ongelmallisuutta, koska perustelevat itselleen, että ei se haittaa, kun voi kierrättää. Pyrin ostamaan vain tarpeeseen, ja pidennän kierrätysvaatteidenkin käyttöikää korjaamalla ja tuunaamalla niitä. Mutta huteja tulee välillä toki mullekin. Vaatteiden ekologista taakkaa vähennän myös pesemällä niitä vain tarpeen mukaan, en liian usein, kuten yllättävän monet tuntuu tekevän.
Muissakin tavararyhmissä kuin vaatteissa on mulla vähän samaa; En juuri osta kalliita eettisiä design-juttuja, mutta koitan välttää myös turhaa halpistavaran ostamista, ja suosia mahdollisuuksien mukaan kierrätystä.


(Kuva ei liity tekstin sisältöön, onpahan vain tauottamassa pitkää postausta.)


Ja sitten jos ei kaikkea rahaa kuluta, pohdittavaksi jää...

2. eettinen sijoittaminen
Ensinnäkin mieleen tulee se, onko ylipäätään mikään sijoittaminen eettistä? Ja toisaalta, jos ei rahaa kuluta tai sijoita, onko sekään eettistä?

Mähän en siis suoraan sijoita yksittäisiin osakkeisiin. En osaa, eikä ole tarpeeksi kiinnostusta, jotta jaksaisin panostaa opiskeluun. Sijoitan siis vain rahastoihin. (Tällä hetkellä rahastosijoitusteni arvo on noin 17 000 €. Lisäksi minulla on talletuksia Bank Norwegianissa, Nordeassa, S-pankissa ja S-osuuksissa sekä velaton kaksionpuolikas.) Mutta vieritänkö samalla täysin moraalisen vastuuni sijoittamisesta pois, kun en pääse valikoimaan yksittäisiä yhtiöitä, vaan voin ummistaa silmäni ja sijoittaa vain "maantieteelliseen yleisindeksiin"? Osittain kyllä. Jos osaisin sijoittaa osakkeisiin, olisi taloudellisten tunnuslukujen ohella sijoituskohteen eettisyys selvästi aina esillä sijoituspäätöstä tehdessä. Nyt sen voi kätevästi vain unohtaa tarkastelusta pois. En tiedä, sijottaisinko silti tämän eettisemmin, vaikka sijoittaisin suoraan osakkeisiin. Saattaisin hyvinkin ajatella lähes pelkästään numeroita, ja jättää omantunnon kolkutukset kuulematta. On kuitenkin kiinnostavaa pohtia, mihin yhtiöihin sijoittaminen olisi mitenkin eettistä. Tuntuu, että enemmän löytyy epäeettisiä kuin eettisiä osakkeita...

Minulle itselleni esimerkiksi nämä alat näyttäytyy erittäin epäeettisinä, suorastaan hyvin vastenmielisinä, sijoituskohteina;
-tupakka
-aseet
-turkikset

Kyseenalaisia on myös esimerkiksi nämä;
-öljyteollisuus
-kaivosteollisuus
-luontoa ja ihmisiä tuhoava kapitalismi ylipäätään, esim. pikamuoti

Vastoin ehkä monia muita, minä en pidä näitä minään kaikista pahimpina pahiksina, vaan aloina muiden joukossa, mutta samalla siis toki ongelmallisina muiden ongelmallisten joukossa;
-alkoholi
-uhkapelit
-pikavippifirmat, pankit, vakuutusyhtiöt

Sen sijaan näen ongelmallisena nämä, joita monet muut ei näe;
-metsäteollisuus (juuri allekirjoitin kansalaisaloitteen avohakkuiden vähentämisestä...)
-lentoyhtiöt
-yksittäiset vähän hassutkin esimerkit, kuten Harvia (saunojen kiukauden valmistus on monen mielestä ihan viattoman neutraalia, ellei jopa oikeinkin positiivista. Itse suhtaudun saunomiseen turhuutena).

Ja mikä sitten on täysin eettinen ja ongelmaton ala, ei myöskään esimerkiksi nämä;
-pikaruokateollisuus, kuten Coca-Cola, McDonalds, Kotipizza
-tehotuotettu liha- ja maitoteollisuus, kuten Atria, Valio
-lääketeollisuus

Ja mitäs mun indeksisalkustani sitten löytyy? Ainakin tupakkaa, öljyä, alkoholia, pankkeja, metsäntuhoa, pikaruokaa, lääkkeitä. Nam mikä houkutteleva cocktail! :D

On nimittäin pieniä roposia kiinni mm. seuraavissa yhtiöissä;
-tupakka; British American Tobacco, Japan Tobacco
-öljyteollisuus; Statoil
-kaivosteollisuus; Sandvik
-vaateteollisuus; H&M, Adidas, Nike, Prada, Burberry
-alkoholi; Carlsberg
-pikavippifirmat, pankit, vakuutusyhtiöt; Sampo, Nordea, Swedbank, Handelsbanken, Danske Bank, Banco Santander, Visa, Bank of America (+vielä bonuksena Bank Norwegianin kymppitonnin talletus)
-metsäteollisuus; UPM, Stora Enso, Metso, Valmet, Metsä Board
-pikaruokateollisuus; Coca-Cola, McDonald's, Pepsi
-lääketeollisuus; Novo Nordisk, Pfizer, Novartis, Orion
-autotellisuus; Volvo, BMW, Rolls Royce, Peugeot, Mitsubishi, Honda, Nissan
-muita epäilyttäviä; Fortum, Neste, Nestle, Unilever, Danone

(...apuva...)

(Pitäisköhän esim. alkaa kattella niitä Nordnetin ilmasto-ETF:iä? Pitäisköhän sitten kuitenkin opiskella osakesijoittamista ja valita vain eettisiä tai neutraaleja yhtiöitä? Pitäisköhän lopettaa sijoittaminen kokonaan? Pitäisköhän alkaa vaikka asuntosijoittajaksi? Vai pitäisköhän vaan jälleen kerran hyväksyä oma pahuus?)

On mielestäni hyvin vaikea miettiä, missä menee moraalisesti toivottavan, hyväksyttävän ja paheksuttavan rajat.

En toimi aina eettisesti kuluttajana tai arkielämässä muutenkaan, joten epäeettisyys sijoittamisessakin on mulle sitten kuitenkin kai ihan ok; voin elää sen kanssa, että olen myös paha ihminen hyvän lisäksi. Vähän kaihertaa, muttei liikaa.


No niin, tulipa katsottua peiliin, mutta en tiedä, opinko mitään. Vaikka kehitys lähteekin tiedostamisesta, tästä ei aina ole hyötyä, jossei mitään lopulta muuta. Tiedostaa vaan pahuutensa paremmin. Jään pohtimaan.

Mitä ajatuksia eettinen/epäeettinen rahankäyttö sinussa herättää?

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Huhtikuu 2018

Ensin kuulumiset;

Kevät on tullut, ihanaa!
Vihaan talven kylmyyttä, pimeyttä, liukkautta ja loskaisuutta. Nyt on lämmintä (tai ei ainakaan enää kylmää), valoisaa ja pyöräilyä hankaloittavaa soraakaan ei kauheasti enää Turussa ole. Luonto heräilee, pääsee taas nauttimaan siitäkin.

Työrintamalla on suurta epämääräisyyttä. Firmassa alkoi yt:t. Ei ole vielä selvää, mitä muutoksia tulee, tuleeko toimipisteiden sulkemisia, ihmisten irtisanomisia tai vain rauhallisempia muutoksia (eläkkeiden kautta osa pihalle, osalle työtuntivähennyksiä, osa lähtee vapaaehtoisesti muualle, töiden uudelleenorganisointia, ei uusia toimintoja joka tapauksessa loppuvien tilalle...). Oma asemani lähes viimeisenä tulleena ja nollatuntisopparin kanssa ei lähtökohtaisesti tietenkään ole hyvä, mutta toisaalta juuri nyt alkaa vakkarien kesälomat ja pari on pitkällä saikulla/äitiyslomalla, joten ihan heti ei taida hommat loppua. Veikkaan, että kesä on mulle liiankin kiireistä, mutta sitten syksyllä hiipuu ehkä kokonaan. Mutta koska suurista linjoista ei ole tietoa, ei ole mitään tietoa tästä pienen osasen asemastakaan. Mulle kävisi kyllä tosi hyvin, jos sopimukseni säilyisi nykyisenä ja työt vaan vähenisi puoleen tai vaikka neljäsosaan. Tässä työpaikassa olen kaikesta ajoittaisesta liiallisesta stressistä ja uupumuksesta huolimatta kuitenkin tykännyt olla. Jokin muutos kuitenkin tulee jossain vaiheessa, sitä odotellessa koitan olla stressaamatta liikaa sekä olemaan kuitenkaan haalimatta liikaa työvuoroja.

Sitten viime kuun raha-asiat;


Huhtikuun tulot;

Palkkatulot: 338,63 €
Työttömyyskorvaus: 441,41 €
Pääomatulot: 25,00 €
Muut tulot: 30,02 €

Yhteensä: 835,06 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on maaliskuun lopun ja huhtikuun alun työvuoroista.
* Työttömyyskorvaus on maaliskuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatulot on osuuskauppojen korkoja, joista ei ole vielä maksettu veroa; KPO 20 € ja SSO 5 €.
* Muissa tuloissa on gallup-pisteillä lunastamani Tokmannin lahjakortti 20 € & H&M:n lahjakortti 10 € ja S-ryhmästä saamani maksutapaetu 0,02 €.


Huhtikuun menot;

Vastike: 120,45

Muut menot 126,30 €;
Perusruokakauppaostokset: 56,35
Pyöräily: 35,40 € (Pyöränosia ratsuihini, mm. vaihdepakka, ketjut ja jarrupalat. Pyörieni korjaukset ja huollot hoitaa Puoliso.)
Puhelin ja netti: 17,05 € (2 kuukauden puhelinlasku 12,10 € ja netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Lahja: 10,00 € (H&M:n lahjakortti)
Keittiötarvikkeet: 7,50 € (Paistinpannu Ikeasta 15 €)

Yhteensä: 246,75 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)


Tulot 835,06 - menot 246,75 = 588,31 € säästöön. Säästöprosentti 70,45.



Menot 246,75 € = 29,55 % tuloista 835,06 €


Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 1090 €.


Menoissa ei näy ravintola/kahvila/baari -kategoriaan kuuluvaa Hesburgerin kerroshampurilaista, alennuskupongilla 3,50 €, jonka maksoin gallup-pisteillä lunastamallani hesen lahjakortilla.

torstai 5. huhtikuuta 2018

Maaliskuu 2018

Maaliskuun tulot;

Palkkatulot: 548,11 €
Työttömyyskorvaus: 503,84 €
Pääomatulot: 0 €
Muut tulot: 25,00 €

Yhteensä: 1076,95 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on helmikuun lopun ja maaliskuun alun työvuoroista.
* Työttömyyskorvaus on helmikuun soviteltu peruspäiväraha.
* Muissa tuloissa on gallup-pisteillä lunastamastani Suomalaisen kirjakaupan lahjakortista 25 €. (kts. lisätiedot postauksen lopusta)


Maaliskuun menot;

Vastike: 120,45

Muut menot 121,15 €;
Perusruokakauppaostokset: 58,65 € (perusmenot, vaikka mm. ekaa kertaa ikinä ostin Lidlistä ruokaa kerralla yli 25 €:lla)
Harrastukset: 25,00 € (kirja, kts. lisätiedot postauksen lopusta)
Bussi: 20,00
Kosmetiikka ja hygienia: 5,60 € (Lidlistä Cienin huulirasvoja ja vanupuikkoja)
Puhelin ja netti: 4,95 € (netti 9,90 €/kk)
Terveys: 4,95 € (Citymarketista d-vitamiineja)
Huonekalut ja sisustus: 1,00 € (sisustusjuttu kirppikseltä)
Vaatteet: 1,00 € (laukku kirppikseltä)

Yhteensä: 241,60 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1076,95 - menot 241,60 = 835,35 € säästöön. Säästöprosentti 77,57.



Menot 241,60 € = 22,43 % tuloista 1076,95 €


Lisätiedot kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 1700 €. Jälleen laskevat kurssit innosti merkintöihin. Tiedän, ettei kannattaisi yrittää mitenkään ajoittaa ostoja, mutta hiukan ajoitan silti, omalla sumealla logiikallani. :D


Tilasin gallup-pisteilläni 30 €:n lahjakortin Suomalaiseen kirjakauppaan, ja ostin 27,95 € maksaneen harrastukseeni liittyvän kirjan. Päätin merkitä 25 € tuloihin ja menoihin ja 2,95 € lisätietoihin. Perusteluna mm. se, että ilman galluppeihin vastailuakin olisin ostanut tuon kirjan, mutta jostain muualta, esim. Adlibriksestä, hiukan halvemmalla.

perjantai 9. maaliskuuta 2018

Helmikuu 2018

Helmikuun tulot;

Palkkatulot: 135,96 €
Työttömyyskorvaus: 388,80 €
Pääomatulot: 6,30 €
Muut tulot: 1000,00 €

Yhteensä: 1531,06 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on tammikuun lopun ja helmikuun alun työvuoroista.
* Työttömyyskorvaus on tammikuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatulot on korkotuloa.
* Muut tulot on joululahjarahaa.


Helmikuun menot;

Vastike: 120,45

Muut menot 139,12 €;
Perusruokakauppaostokset: 58,50
Bussi: 20,00
Puhelin ja netti: 17,83 € (2 kuukauden puhelinlasku 12,88 € ja netti 9,90 €/kk /2 = 4,95 €)
Ravintola/kahvila/baari: 17,10 € (baari-ilta)
Vakuutus: 16,64 € (Kotivakuutus, n. 100 €/vuosi)
Terveys: 3,95 € (Tokmannilta d-vitamiineja)
Kosmetiikka ja hygienia: 3,60 € (Tokmannilta LV:n shampoo 2,50 € ja Lidlistä viemärinpuhdistusainetta 2,20 €/2 = 1,10 €)
Vaatteet: 1,50 € (paita kirppikseltä)

Yhteensä: 259,57 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1531,06 - menot 259,57 = 1271,49 € säästöön. Säästöprosentti 83,05.



Menot 259,57 € = 16,95 % tuloista 1531,06 €


Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 1620 €. Laskevat kurssit innosti merkintöihin.

torstai 15. helmikuuta 2018

2 hengen vedenkulutus 155 litraa päivässä ja sähkönkulutus 1800 kWh vuodessa

Vuoden vaihduttua sain taas tietää veden- ja sähkönkulutuksen lukemia.

Linkitän nyt heti edelliseen, vuoden takaiseen postaukseen, koska siitä näkee esim. taustatiedot;
Tästä heps. (Tai klikkaamalla tunnistetta 'vesi&sähkö', josta näkee samalla kaikki aiheen kirjoitukset.)

Vedenkulutuksemme on keskimääräisiä suomalaisia vähäisempää, mutta sähkönkulutuksemme on keskimääräisellä tasolla. Vietämme aikaa kotona keskimääräistä enemmän.


Vesi:



Eli meidän kaksiossa asuvan kahden hengen perheen vedenkulutus vuonna 2017 oli n. 155 litraa/päivä.

Nyt kun dataa on jo kuudelta vuosipuolikkaalta, huomaa kulutuksessa jänniä trendejä;
- Kokonaisuudessaan vedenkulutus on noussut joka vuosi.
- Kylmävedenkulutus on noussut joka vuosi, mutta lämminveden kulutus on laskenut joka vuosi.
- Kokonaisuudessaan vedenkulutus on ollut joka vuosi ensimmäisinä vuosipuoliskoina (tammikuu - kesäkuu) pienempää kuin jälkimmäisinä (heinäkuu - joulukuu).
- Kylmävedenkulutus on ollut ensimmäisinä vuosipuoliskoina pienempää kuin jälkimmäisinä, mutta lämminvedenkulutus on päinvastoin ollut ensimmäisinä puoliskoina suurempaa. (Tosin lämminvedenkulutuksen vuosipuolittaiset erot on vähäisiä, vuosittaiset suurempia.)

Kiinnostavaa nähdä lähivuosina, pysyykö kehitys samana. Mitään selitystä en näille keksi, joten voi olla ihan sattumaa.


Sähkö:



Sähkönkulutus vuonna 2017 oli siis 1797 kWh. Sähkönkulutus vähentyi edellisestä vuodesta vain hieman (35 kWh), mutta verrattuna vuoteen 2015 kulutus oli jälleen selvästi vähäisempää.

Vuodelta 2017 sähkö maksoi meille yhteensä n. 250 € eli 21 €/kk.
Vesi taas maksoi yhteensä n. 327 € vuodessa, eli 13,64 €/kk/hlö.

maanantai 5. helmikuuta 2018

Tammikuu 2018

Talouden kannalta tämä vuosi alkoi hyvin, mutta muun elämän kannalta siis huonosti.
Tammikuun alussa kävin töissä ja olin erittäin stressaantunut, uupunut ja ahdistunut. Tammikuun lopussa aloitin toipumisen ja parantelin oloani mm. käymällä metsälenkeillä ja lepäilemällä kotona. Tässä luvut;


Tammikuun tulot;

Palkkatulot: 771,75 €

Työttömyyskorvaus: 218,24 €
Pääomatulot: 63,72 €
Muut tulot: 39,20 €

Yhteensä: 1092,91 €

(Summat nettona)

* Palkkatulot on joulukuun lopusta ja tammikuun alusta.
* Työttömyyskorvaus on joulukuun soviteltu peruspäiväraha.
* Pääomatulot on pääosin Bank Norwegianin korkotuloa, josta ei ole vielä maksettu veroa. (Pieni osa on Nordeasta ja S-pankista korkotulon lähdeveron alaista, joista jo verot siis maksettu.) Jätin nyt siis vielä nuo BN:n verot huomioimatta, koska ne menee maksuun vasta vuosiverotuksessa. Mistä tulikin mieleen tyhmä kysymys, meneekö nämä vuoden 2017 verotukseen? (Eikä 2018? Korko on siis kertynyt vuoden 2017 aikana, mutta maksettu minulle vuoden 2018 puolella.)
* Muissa tuloissa on gallup-pisteillä lunastamani Tokmannin lahjakortti 20 € sekä viime vuoden jälkimmäisen puoliskon vesimaksun palautusta 38,40/2 = 19,20 €.


Tammikuun menot;

Vastike: 120,45 € (Viime vuoteen verrattuna sähköennakkomme pieneni 22 €:sta 20 €:oon)

Muut menot 144,05 €;
Perusruokakauppaostokset: 68,20
Jäsenyys: 67,00 € (Vuosijäsenmaksuja; Suomen Luonnonsuojeluliitto 35 € ja Animalia 32 €)
Puhelin ja netti: 4,95 € (netti 9,90 €/kk)
Kosmetiikka ja hygienia: 3,90 € (Citymarketista Erisanin käsivoide)

Yhteensä: 264,50 €

(Omat menoni kahden hengen taloudessa)

Tulot 1092,91 - menot 264,50 = 828,41 € säästöön. Säästöprosentti 75,80.



Menot 264,50 € = 24,20 % tuloista 1092,91 €


Lisätieto kuukauden rahavirroista;

Rahastosäästämiseen, Nordnetin ja Seligsonin indeksirahastoihin, meni 60 €. Oli niin korkealla käppyrät, ettei kiinnostanut tehdä enempää lisäsijoituksia.


lauantai 27. tammikuuta 2018

Hei hei mitä kuuluu

...sä kysyt ja kaikki on ok. (No hyvä sun on puhuu, kun sä et tiedä miltä musta tuntuu.) 1)

Kerrataanpas hieman;
Mä pääsin vuoden työttömyyden jälkeen uuteen työpaikkaan viime heinäkuussa. Aluksi työsopimus oli 2 kk:n määräaikainen väh. 15 h/vko, syyskuusta lähtien toistaiseksi voimassa oleva nollatuntisopimus. Aluksi töitä oli 5 pv/vko, 30 h/vko. Sitten monta kuukautta vaihtelevasti 2-5 pv/vko. Nyt, tammikuun lopussa, tää viikko on ollut eka viikko, kun töitä on 0 h.

Palkkani on 10,67 €/h, ja lisäksi saan lomakorvausta 10 %, koska minulle ei kerry palkallista lomaa.

Koulutukseltani olen akateeminen, mutta työkokemukseni on kertynyt pelkästään "duunariduuneista", mutta niitä on sentään ollut viittä erilaista. Suoraan "oman alan" työpaikkoja ei mulle oikeastaan ole olemassakaan.

Tämä viimeisin työni nyt on ollut monipuolista; olen hoitanut neljää selvästi toisistaan eroavaa työtehtävää, ja päätoimipisteitä, joiden välillä olen vaihdellut, on ollut kaksi. Työ on ollut kiinnostavaa, mutta kuormittavaa. Olen opetellut valtavasti uusia asioita, ja stressannut ihan liikaa. Välillä olen muistutellut itselleni, että "Hei, sun palkka on reilun kympin, sulla on nollatuntisopimus, sä et saa stressata!" Mutta kun on ihminen, joka stressaa helposti ja joka haluaa tehdä työnsä hyvin, on turha sanoa, ettei saa stressata. Työpaikallani tehtiin juuri pari organisaatiouudistusta, joista yksi päätyi mun vastuulle. Toisaalta ajattelen niin, että on todella hienoa, jos esimieheni näkee mut hyvänä/fiksuna/pätevänä työntekijänä, toisaalta ajattelen niin, että on aika perseestä, että merkittävä vastuu vieritetään uusimman työtekijän, puoli vuotta talossa olleen nollatuntisopimuslaisen, niskoille, ja jos esimies aliarvioi työntekijöiden työtehtävien vaativuutta, eikä näe siihen uhratun työn arvoa, tuntuu pahalta.

Lähitulevaisuus on useasta syystä hieman epäselvää, mutta todennäköistä on, että nyt talvella ja keväällä mulle on tosi vähän töitä tarjolla ja kesällä taas ehkä liikaa. Saa nähdä.

Liian työmäärän ja liian epämääräisen vastuun vuoksi mä keikuin jo pitkään burn outin rajalla. Nyt otan siis vähemmät työtunnit ilolla vastaan ja koitan toipua. Ja yritän olla tiukkana kesästä, etten tänäkin vuonna uhraa sitä työlle. Tän reilun puolen vuoden aikana mulla oli usein liian lyhyitä palautumisjaksoja, ja välillä ihan liian vaativia jaksoja. Kun ei ole täysin työkykyinen, ei ole täysin työkykyinen. Kuvittelen olevani itse työajalla ihan perustehokas ja hyvä ja taitava ja ahkera ja kyvykäs, mutta kun sitten se työ viekin kaiken jaksamisen. Vapaa-ajasta tulee palautumisaikaa. Vapaa-ajalle ei jää energiaa tehdä kivoja juttuja. Elämästä menee mielekkyys, jos ei siinä ole aikaa ja energiaa tehdä niitä mielekkäitä asioita, vaan kaikki aika menee suoriutumiseen ja selviytymiseen. Mä olen osa-aikatyökykyinen, pitäisi muistaa se joka päivä.

Nyt siis vihdoin pitkästä aikaa tiedossa jälleen aikaa ja energiaa tehdä kivoja juttuja. Ja kun tekee niitä itselle mielekkäitä asioita, elämän merkityksellisyys jälleen palautuu. Onnellisuuden kokemukset lisääntyy. Ilo lisääntyy.

En siis todellakaan aio nyt etsiä muita töitä, koska ei ole tosiasiallisesti mahdollisuuksia aloittaa uutta työtä. Jos kävisi niin kummallisesti, ettei töitä nykyisessä paikassani olisi enää tarjolla, hakisin uutta työtä aikaisintaan syksyllä.

Mutta en siis toivo sitä, ettei töitä enää olisi ollenkaan. Työ on ihan ok, työkaverit on joko kivoja tai ok, esimieskin on kyllä ok. Paljon ristiriitaisia ajatuksia työskentely on kyllä aiheuttanut. Olen pohtinut itseäni ja elämää ylipäänsä monipuolisesti. Työkavereiden kanssa on myös yhdessä käyty monta terapeuttista keskustelua. Kirjoitinkin näistä ajatuksistani jo lokakuun lopussa;
"Töissä käydessä olen muuten miettinyt ihan valtavasti asioita; mikä merkitys työssäkäynnillä on ihmisille yleensä, ja mikä minulle; millainen suhde minulla on ihmisiin ympärilläni, millaisia ihmissuhteita muilla on; miten omat traumat ja painolastit vaikuttaa mun työhön ja muuhun elämään ja miten muiden ihmisten sairaudet ja elämäntilanteet on muokannut niistä sellaisia kuin ne on; millainen suhde minulla on tavaraan ja miten ääripäiltään erilaisia ihmiset voikaan olla tässä suhteessa; miten suhtaudun ulkonäkööni ja miten muut ihmiset omaansa; miten eri tavoin ihmiset suhtautuu rahaan; mitkä arvot on mulle tärkeitä, ja minkä niiden mukaisesti toimin työssäni ja minkä niiden vastaisesti; millä työtuntimäärällä olisin onnellisimmillani, ja minkäverran voin tulla työnantajan toivomuksia vastaan menettämättä liikaa jaksamistani; mikä on harrastusteni merkitys minun hyvinvoinnilleni, miten voisin priorisoida niitä enemmän nyt kun ovat jääneet vähän muiden puuhien jalkoihin; mikä on elämän tarkoitus eri ihmisille... Aivoni kai käyvät nyt jotenkin ylikierroksilla, mutta selvästi työni ei ainakaan ole tylsistyttänyt minua vaan päinvastoin antanut valtavasti virikkeitä. :D"

On melko vaikeaa kirjoittaa yleisluonteisesti, mutta ymmärrettävästi, asioista, joista ei halua paljastaa liikaa. Kirjoitinkin tuon lokakuun katsauksen kommentteihin, että monet ajatukseni liittyvät niin konkreettisesti johonkin tiettyyn asiaan, esim. työtehtäviini, työpaikkaani, työkavereihini, asiakkaisiin, että niistä yleisellä tasolla kirjoittaminen olisi hankalaa, kun siihen pointin tajuamiseen olisi olennaista kuulla ne tarkoittamani yksityiskohdat ilman kiertelyä ja hämärtämistä. Ja tää postaus sisältääkin valitettavasti tosi paljon asioita, joista en halua kertoa tarkemmin. Toivottavasti ei silti ole liian kryptistä, vaan jonkinlaisen suht selkeän ja oikeansuuntaisen käsityksen tekstistä saa. Saa kommentoida, mitä ajatuksia kirjoitus herättää, ja saa kysyä mitä vaan, mutta voi olla, etten kaikkeen halua vastata.

1) Olen ollut Apulanta-fani ysärin lopulta lähtien. Viimeksi lauloin karaokessa Koneeseen kadonnut. Apiksen musiikki on ollut mulle suureksi lohdutukseksi sekä teiniangstin että ihan oikean masennuksen ja ahdistuksen tuskassa rämpiessä.